| 作曲 : Yrjänä | |
| huomiseksi luvattiin myrskyä, minä valvoin koko matkan | |
| istuin ylhäällä ja mietin mitä siellä tekisin | |
| aamuseitsemän, ei minään vuonna | |
| ei viikonpäivänä, ei missään kuussa | |
| vilja mätänee pelloille kun on ajateltava tekojaan | |
| linnut mustina varjoina nousevat syksytaivaalle | |
| ja vuoteessa on ruumis, se on vielä lämmin | |
| mutta kuinka monta vuotta, kuinka monta kuukautta | |
| yöllä kuulen kellojen soivan | |
| tässä tyhjässä talossa | |
| näen unta suuresta parantajasta | |
| toivon sinun nukkuvan | |
| sinä kesytät kylpyhuoneessa neljä mustaa lintua | |
| ne on avuttomia, rumia, paholaisen petoja | |
| kaikki tämä kuolema menee tekojemme edelle | |
| kirjoittaa uudemman runouden, lausuu ääneti viimeiset sanat | |
| ja vaikka on kevät, tuuli repii silmut puista | |
| nauraa koivukujalla rakastetun äänellä | |
| "olit ainoa johon luotin niin että saatoin pettyä" | |
| nyt pidätän tätä itkua kunnes siihen tukehdun | |
| ja maa on kevyt käydä, lumivalkoinen |
| zuo qu : Yrj n | |
| huomiseksi luvattiin myrsky, min valvoin koko matkan | |
| istuin ylh ll ja mietin mit siell tekisin | |
| aamuseitsem n, ei min n vuonna | |
| ei viikonp iv n, ei miss n kuussa | |
| vilja m t nee pelloille kun on ajateltava tekojaan | |
| linnut mustina varjoina nousevat syksytaivaalle | |
| ja vuoteessa on ruumis, se on viel l mmin | |
| mutta kuinka monta vuotta, kuinka monta kuukautta | |
| y ll kuulen kellojen soivan | |
| t ss tyhj ss talossa | |
| n en unta suuresta parantajasta | |
| toivon sinun nukkuvan | |
| sin kesyt t kylpyhuoneessa nelj mustaa lintua | |
| ne on avuttomia, rumia, paholaisen petoja | |
| kaikki t m kuolema menee tekojemme edelle | |
| kirjoittaa uudemman runouden, lausuu neti viimeiset sanat | |
| ja vaikka on kev t, tuuli repii silmut puista | |
| nauraa koivukujalla rakastetun nell | |
| " olit ainoa johon luotin niin ett saatoin petty" | |
| nyt pid t n t t itkua kunnes siihen tukehdun | |
| ja maa on kevyt k yd, lumivalkoinen |
| zuò qǔ : Yrj n | |
| huomiseksi luvattiin myrsky, min valvoin koko matkan | |
| istuin ylh ll ja mietin mit siell tekisin | |
| aamuseitsem n, ei min n vuonna | |
| ei viikonp iv n, ei miss n kuussa | |
| vilja m t nee pelloille kun on ajateltava tekojaan | |
| linnut mustina varjoina nousevat syksytaivaalle | |
| ja vuoteessa on ruumis, se on viel l mmin | |
| mutta kuinka monta vuotta, kuinka monta kuukautta | |
| y ll kuulen kellojen soivan | |
| t ss tyhj ss talossa | |
| n en unta suuresta parantajasta | |
| toivon sinun nukkuvan | |
| sin kesyt t kylpyhuoneessa nelj mustaa lintua | |
| ne on avuttomia, rumia, paholaisen petoja | |
| kaikki t m kuolema menee tekojemme edelle | |
| kirjoittaa uudemman runouden, lausuu neti viimeiset sanat | |
| ja vaikka on kev t, tuuli repii silmut puista | |
| nauraa koivukujalla rakastetun nell | |
| " olit ainoa johon luotin niin ett saatoin petty" | |
| nyt pid t n t t itkua kunnes siihen tukehdun | |
| ja maa on kevyt k yd, lumivalkoinen |
YouTube Results (More on YouTube)