| Kun olit sanonut mitä sanoit | |
| kuulin tuhannen oven | |
| varjoisilla käytävillä vääjäämättä sulkeutuvan. | |
| Kun olit sanonut mitä sanoit | |
| näin risteytyväin teiden mutkiin | |
| lakastuvan tuhannen tienviitan. | |
| Ja räpäytit vain silmiäsi | |
| katsoit hetken muualle | |
| kun sukupolvia kuoli ja kaupungit sortuivat. | |
| Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut, | |
| riittäköön rakkaus vain aamuun. | |
| Sulkekoon kuolema pettäjäin suut, | |
| en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. | |
| Kun olit sanonut mitä sanoit | |
| minun sisälläni kuoli joku lapsi, | |
| joka uskoi loputtomaan maailmaan. | |
| Kun olit sanonut mitä sanoit | |
| olin vapaa tänne kulkemaan | |
| missä jokainen on kohtalonsa kanssa yksinään. | |
| Siitä päivästä jäi pala hajoavaa taivasta kurkkuusi | |
| ja otsallesi kuutamosta sirpale, | |
| siitä päivästä jäi merentumma laine silmäkulmiisi | |
| ja tuulenpesä asunnoksi kylmyyden. | |
| Väistyköön päivät ja kalvetkoon kuut, | |
| riittäköön rakkaus vain aamuun. | |
| Sulkekoon kuolema pettäjäin suut, | |
| en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| kuulin tuhannen oven | |
| varjoisilla k yt vill v j m tt sulkeutuvan. | |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| n in risteytyv in teiden mutkiin | |
| lakastuvan tuhannen tienviitan. | |
| Ja r p ytit vain silmi si | |
| katsoit hetken muualle | |
| kun sukupolvia kuoli ja kaupungit sortuivat. | |
| V istyk n p iv t ja kalvetkoon kuut, | |
| riitt k n rakkaus vain aamuun. | |
| Sulkekoon kuolema pett j in suut, | |
| en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. | |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| minun sis ll ni kuoli joku lapsi, | |
| joka uskoi loputtomaan maailmaan. | |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| olin vapaa t nne kulkemaan | |
| miss jokainen on kohtalonsa kanssa yksin n. | |
| Siit p iv st j i pala hajoavaa taivasta kurkkuusi | |
| ja otsallesi kuutamosta sirpale, | |
| siit p iv st j i merentumma laine silm kulmiisi | |
| ja tuulenpes asunnoksi kylmyyden. | |
| V istyk n p iv t ja kalvetkoon kuut, | |
| riitt k n rakkaus vain aamuun. | |
| Sulkekoon kuolema pett j in suut, | |
| en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| kuulin tuhannen oven | |
| varjoisilla k yt vill v j m tt sulkeutuvan. | |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| n in risteytyv in teiden mutkiin | |
| lakastuvan tuhannen tienviitan. | |
| Ja r p ytit vain silmi si | |
| katsoit hetken muualle | |
| kun sukupolvia kuoli ja kaupungit sortuivat. | |
| V istyk n p iv t ja kalvetkoon kuut, | |
| riitt k n rakkaus vain aamuun. | |
| Sulkekoon kuolema pett j in suut, | |
| en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. | |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| minun sis ll ni kuoli joku lapsi, | |
| joka uskoi loputtomaan maailmaan. | |
| Kun olit sanonut mit sanoit | |
| olin vapaa t nne kulkemaan | |
| miss jokainen on kohtalonsa kanssa yksin n. | |
| Siit p iv st j i pala hajoavaa taivasta kurkkuusi | |
| ja otsallesi kuutamosta sirpale, | |
| siit p iv st j i merentumma laine silm kulmiisi | |
| ja tuulenpes asunnoksi kylmyyden. | |
| V istyk n p iv t ja kalvetkoon kuut, | |
| riitt k n rakkaus vain aamuun. | |
| Sulkekoon kuolema pett j in suut, | |
| en usko rakkauden haamuun, kalpeaan. |
YouTube Results (More on YouTube)