| Yksittäinen singulaari jossain räjähtää äärettömän kovaa. Big bang. | |
| Tuhat, tuhat supernovaa. Kaikki yhtä suurta, ei kenenkään omaa. Materia eetteriatomien lomaan. | |
| Käsikynkässä aika ja avaruus, tää universumin unettomuus. | |
| Kuudes ulottuvuus. Paljon kuussa on kello ku tääl on kello kuus? | |
| Mitä merkitsee ihmisen aika tai omistajan omistajuus? | |
| Jää mursi peruskalliosta sepelii. Pohjanmaalla Pyhä Kala Lestiä Veteli. | |
| Peitti tantereen vihreä karva, kantautuu tyhjiöstä ikivanha meteli. | |
| Ja tähtitaivaalla loistavat pisteet lähetti säteensä jo iäisyys sitten. | |
| Osa sammuneita jo, hologrammeja, tilalla sysimusta aukko. Täällä ameebat happea haukko. | |
| Pokkana tiedemiehet vitsejä lauko. Kehitys ei tunne sanaa tauko, tai alku. Ajassa nollaa ei oo. | |
| Itseensä mies kaiken samaistakoon, niin se on tehny aina. | |
| Vertaa ajan alkua omaan syntymään. Pakko jonkun oli kaikkeus synnyttää. | |
| Ihminen juurensa mystifioi, että voi niitä paremmin ymmärtää. | |
| Ja sunnuntaina ihminen Jumalan loi. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ääretön on, aika vallassa varjon. | |
| Mitä ympyrää tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. | |
| Luulee ihminen elämää hallitsevansa. Tee verivala hyttysen kanssa. | |
| Pystyapina teki parhaimpansa, mut tietoisuus se on suunnaton ansa. | |
| Ei tiede tiedä mistään mitään. Keksitään hiukkanen hiukkasen sisään. | |
| Meil on illuusio, et voitas muka ymmärtää, mut viimestä maapalaa kynnän tääl. | |
| Ihan väärää kysymystä kysytään. Ei oo vastausta siihen miks ei mitään pysyvää. | |
| Ollaan itsemme yliarvioitu, viisaaks konfirmoitu. | |
| Kohtaloks kaikki pohjaoletukset koituu. Totuudet nätisti toisiinsa sointuu. | |
| Me kirjotetaan historioita, muttei polvesta poikkee poika. | |
| Ei kukaan lopult voita, siks on turha suuttuu, meiltä siihen voimat puuttuu. | |
| Lyhyestä virsi kaunis. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ääretön on, aika vallassa varjon. | |
| Mitä ympyrää tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ääretön on, aika vallassa varjon. | |
| Mitä ympyrää tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. |
| Yksitt inen singulaari jossain r j ht rett m n kovaa. Big bang. | |
| Tuhat, tuhat supernovaa. Kaikki yht suurta, ei kenenk n omaa. Materia eetteriatomien lomaan. | |
| K sikynk ss aika ja avaruus, t universumin unettomuus. | |
| Kuudes ulottuvuus. Paljon kuussa on kello ku t l on kello kuus? | |
| Mit merkitsee ihmisen aika tai omistajan omistajuus? | |
| J mursi peruskalliosta sepelii. Pohjanmaalla Pyh Kala Lesti Veteli. | |
| Peitti tantereen vihre karva, kantautuu tyhji st ikivanha meteli. | |
| Ja t htitaivaalla loistavat pisteet l hetti s teens jo i isyys sitten. | |
| Osa sammuneita jo, hologrammeja, tilalla sysimusta aukko. T ll ameebat happea haukko. | |
| Pokkana tiedemiehet vitsej lauko. Kehitys ei tunne sanaa tauko, tai alku. Ajassa nollaa ei oo. | |
| Itseens mies kaiken samaistakoon, niin se on tehny aina. | |
| Vertaa ajan alkua omaan syntym n. Pakko jonkun oli kaikkeus synnytt. | |
| Ihminen juurensa mystifioi, ett voi niit paremmin ymm rt. | |
| Ja sunnuntaina ihminen Jumalan loi. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ret n on, aika vallassa varjon. | |
| Mit ympyr tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan t n k kulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. | |
| Luulee ihminen el m hallitsevansa. Tee verivala hyttysen kanssa. | |
| Pystyapina teki parhaimpansa, mut tietoisuus se on suunnaton ansa. | |
| Ei tiede tied mist n mit n. Keksit n hiukkanen hiukkasen sis n. | |
| Meil on illuusio, et voitas muka ymm rt, mut viimest maapalaa kynn n t l. | |
| Ihan v r kysymyst kysyt n. Ei oo vastausta siihen miks ei mit n pysyv. | |
| Ollaan itsemme yliarvioitu, viisaaks konfirmoitu. | |
| Kohtaloks kaikki pohjaoletukset koituu. Totuudet n tisti toisiinsa sointuu. | |
| Me kirjotetaan historioita, muttei polvesta poikkee poika. | |
| Ei kukaan lopult voita, siks on turha suuttuu, meilt siihen voimat puuttuu. | |
| Lyhyest virsi kaunis. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ret n on, aika vallassa varjon. | |
| Mit ympyr tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan t n k kulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ret n on, aika vallassa varjon. | |
| Mit ympyr tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan t n k kulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. |
| Yksitt inen singulaari jossain r j ht rett m n kovaa. Big bang. | |
| Tuhat, tuhat supernovaa. Kaikki yht suurta, ei kenenk n omaa. Materia eetteriatomien lomaan. | |
| K sikynk ss aika ja avaruus, t universumin unettomuus. | |
| Kuudes ulottuvuus. Paljon kuussa on kello ku t l on kello kuus? | |
| Mit merkitsee ihmisen aika tai omistajan omistajuus? | |
| J mursi peruskalliosta sepelii. Pohjanmaalla Pyh Kala Lesti Veteli. | |
| Peitti tantereen vihre karva, kantautuu tyhji st ikivanha meteli. | |
| Ja t htitaivaalla loistavat pisteet l hetti s teens jo i isyys sitten. | |
| Osa sammuneita jo, hologrammeja, tilalla sysimusta aukko. T ll ameebat happea haukko. | |
| Pokkana tiedemiehet vitsej lauko. Kehitys ei tunne sanaa tauko, tai alku. Ajassa nollaa ei oo. | |
| Itseens mies kaiken samaistakoon, niin se on tehny aina. | |
| Vertaa ajan alkua omaan syntym n. Pakko jonkun oli kaikkeus synnytt. | |
| Ihminen juurensa mystifioi, ett voi niit paremmin ymm rt. | |
| Ja sunnuntaina ihminen Jumalan loi. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ret n on, aika vallassa varjon. | |
| Mit ympyr tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan t n k kulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. | |
| Luulee ihminen el m hallitsevansa. Tee verivala hyttysen kanssa. | |
| Pystyapina teki parhaimpansa, mut tietoisuus se on suunnaton ansa. | |
| Ei tiede tied mist n mit n. Keksit n hiukkanen hiukkasen sis n. | |
| Meil on illuusio, et voitas muka ymm rt, mut viimest maapalaa kynn n t l. | |
| Ihan v r kysymyst kysyt n. Ei oo vastausta siihen miks ei mit n pysyv. | |
| Ollaan itsemme yliarvioitu, viisaaks konfirmoitu. | |
| Kohtaloks kaikki pohjaoletukset koituu. Totuudet n tisti toisiinsa sointuu. | |
| Me kirjotetaan historioita, muttei polvesta poikkee poika. | |
| Ei kukaan lopult voita, siks on turha suuttuu, meilt siihen voimat puuttuu. | |
| Lyhyest virsi kaunis. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ret n on, aika vallassa varjon. | |
| Mit ympyr tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan t n k kulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. | |
| Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ret n on, aika vallassa varjon. | |
| Mit ympyr tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. | |
| Mul on vaan t n k kulma ja kaukoputki onneton. | |
| Jossain aurinko paistaa. |
Similar Songs
YouTube Results (More on YouTube)