Talventuoja Lyrics

	Kristus kuuluu historiaan,
	Ei nykyaikaan, -paikkaan,
	Tänne Pohjolaan,
	Kristittyjen hautaan,
	Julmaan, ajattomaan.
	Istuin rannan tuntumassa
	Yön sineen hukkuen,
	Kalmankalpeassa loisteessa,
	Yhä ajatukseni kuolemaa tutkien.
	Takanani vanhan tammen oksa narahtaa,
	Yötuulen sylkiessä sen painoa surkeaa.
	Ja päästä tuntien aamunkoitto kavahtaa
	Hirteen vedetyn kristityn kuolemaa.
	Kylmyys odotti nälkäänsä,
	Saaden hetken hurmion.
	Ihmislihan kuolonkankeus
	Toi sen luokse nautinnon,
	Riistäessään, raataessaan
	Elämän ulos ihmisestä...
	Ryöstäessään, raiskatessaan
	Vei liekin, toivon elämästä.
	Talven myötä tuon uuden kylmyyden
	Joka vihaa ja vainoaa.
	Kylmyys perinnöstä Helvetin,
	Joka raivaa ja raivoaa.
	Suunnattoman inhon uumenista,
	Nousee Pimeys julmuuteen.
	Silti odotin aamun saapumista
	Ja syljin heidän kasvoilleen.

	Kristus kuuluu historiaan,
	Ei nykyaikaan, paikkaan,
	T nne Pohjolaan,
	Kristittyjen hautaan,
	Julmaan, ajattomaan.
	Istuin rannan tuntumassa
	Y n sineen hukkuen,
	Kalmankalpeassa loisteessa,
	Yh ajatukseni kuolemaa tutkien.
	Takanani vanhan tammen oksa narahtaa,
	Y tuulen sylkiess sen painoa surkeaa.
	Ja p st tuntien aamunkoitto kavahtaa
	Hirteen vedetyn kristityn kuolemaa.
	Kylmyys odotti n lk ns,
	Saaden hetken hurmion.
	Ihmislihan kuolonkankeus
	Toi sen luokse nautinnon,
	Riist ess n, raataessaan
	El m n ulos ihmisest...
	Ry st ess n, raiskatessaan
	Vei liekin, toivon el m st.
	Talven my t tuon uuden kylmyyden
	Joka vihaa ja vainoaa.
	Kylmyys perinn st Helvetin,
	Joka raivaa ja raivoaa.
	Suunnattoman inhon uumenista,
	Nousee Pimeys julmuuteen.
	Silti odotin aamun saapumista
	Ja syljin heid n kasvoilleen.

	Kristus kuuluu historiaan,
	Ei nykyaikaan, paikkaan,
	T nne Pohjolaan,
	Kristittyjen hautaan,
	Julmaan, ajattomaan.
	Istuin rannan tuntumassa
	Y n sineen hukkuen,
	Kalmankalpeassa loisteessa,
	Yh ajatukseni kuolemaa tutkien.
	Takanani vanhan tammen oksa narahtaa,
	Y tuulen sylkiess sen painoa surkeaa.
	Ja p st tuntien aamunkoitto kavahtaa
	Hirteen vedetyn kristityn kuolemaa.
	Kylmyys odotti n lk ns,
	Saaden hetken hurmion.
	Ihmislihan kuolonkankeus
	Toi sen luokse nautinnon,
	Riist ess n, raataessaan
	El m n ulos ihmisest...
	Ry st ess n, raiskatessaan
	Vei liekin, toivon el m st.
	Talven my t tuon uuden kylmyyden
	Joka vihaa ja vainoaa.
	Kylmyys perinn st Helvetin,
	Joka raivaa ja raivoaa.
	Suunnattoman inhon uumenista,
	Nousee Pimeys julmuuteen.
	Silti odotin aamun saapumista
	Ja syljin heid n kasvoilleen.

YouTube Results (More on YouTube)