Syksy riisuu puut ja sinut
Talvi pukee rakkauden lämpöpukuun
Sulkee sen huoneisiin, paksujen verhojen,
Kaihdinten taa, silmistään. 
Varjot putoaa yli kadun
Tuuli tehokkaasti vie pois turhaa kamaa
Istutko vieläkin ikkunan ääressä,
Turtana oudoksuen rajoja meidän
Ja mahdollisuuksia muistin ja unohduksen? 
Ja joka kevät,
Joka ikinen kevät
Saat kaiken tuulettaa! 
Sä olet Varsova ja itket
Pelko pukee ystävyyden mantteleihin
Sä olet Eurooppa, sä pelkäät!
Aika pukee luottamuksen valheen hurstiin 
Ja häätää sen leireihin, panssariverhojen,
Kaihinten taa silmistään
Ja auringonpaisteessa, keskellä päivää
Ne kiillottaa pistimiään 
Ja uusi kevät
On yhä talvempi kevät!
Ja joka ikinen sydän
On yhä tyhjempi sydän -
Ja joka ikinen käsi
Yhä kovempi käsi. 
Sä olet maailma, sä elät
Uutiset ei ruoki, vaan syö sinun lihaa
Ahmii sun rintaasi,
Iskee sun suontasi,
Sydäntä vieroksuen