|
Yksittäinen singulaari jossain räjähtää äärettömän kovaa. Big bang. |
|
Tuhat, tuhat supernovaa. Kaikki yhtä suurta, ei kenenkään omaa. Materia eetteriatomien lomaan. |
|
Käsikynkässä aika ja avaruus, tää universumin unettomuus. |
|
Kuudes ulottuvuus. Paljon kuussa on kello ku tääl on kello kuus? |
|
Mitä merkitsee ihmisen aika tai omistajan omistajuus? |
|
Jää mursi peruskalliosta sepelii. Pohjanmaalla Pyhä Kala Lestiä Veteli. |
|
Peitti tantereen vihreä karva, kantautuu tyhjiöstä ikivanha meteli. |
|
Ja tähtitaivaalla loistavat pisteet lähetti säteensä jo iäisyys sitten. |
|
Osa sammuneita jo, hologrammeja, tilalla sysimusta aukko. Täällä ameebat happea haukko. |
|
Pokkana tiedemiehet vitsejä lauko. Kehitys ei tunne sanaa tauko, tai alku. Ajassa nollaa ei oo. |
|
Itseensä mies kaiken samaistakoon, niin se on tehny aina. |
|
Vertaa ajan alkua omaan syntymään. Pakko jonkun oli kaikkeus synnyttää. |
|
Ihminen juurensa mystifioi, että voi niitä paremmin ymmärtää. |
|
Ja sunnuntaina ihminen Jumalan loi. |
|
Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ääretön on, aika vallassa varjon. |
|
Mitä ympyrää tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. |
|
Mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton. |
|
Jossain aurinko paistaa. |
|
Luulee ihminen elämää hallitsevansa. Tee verivala hyttysen kanssa. |
|
Pystyapina teki parhaimpansa, mut tietoisuus se on suunnaton ansa. |
|
Ei tiede tiedä mistään mitään. Keksitään hiukkanen hiukkasen sisään. |
|
Meil on illuusio, et voitas muka ymmärtää, mut viimestä maapalaa kynnän tääl. |
|
Ihan väärää kysymystä kysytään. Ei oo vastausta siihen miks ei mitään pysyvää. |
|
Ollaan itsemme yliarvioitu, viisaaks konfirmoitu. |
|
Kohtaloks kaikki pohjaoletukset koituu. Totuudet nätisti toisiinsa sointuu. |
|
Me kirjotetaan historioita, muttei polvesta poikkee poika. |
|
Ei kukaan lopult voita, siks on turha suuttuu, meiltä siihen voimat puuttuu. |
|
Lyhyestä virsi kaunis. |
|
Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ääretön on, aika vallassa varjon. |
|
Mitä ympyrää tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. |
|
Mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton. |
|
Jossain aurinko paistaa. |
|
Niin pieni on pallomme maa. Tyhjyys ääretön on, aika vallassa varjon. |
|
Mitä ympyrää tallommekaan. Voimasta luonnon armon elossa. |
|
Mul on vaan tää näkökulma ja kaukoputki onneton. |
|
Jossain aurinko paistaa. |