|
"Hei älä pelkää elää", oli viimeinen neuvo |
|
Jonka yöllä sulta sain, en tiedä uskonko |
|
Mun on nähtävä joka nurkka, tietää paksuus jään |
|
Mä oon kuolemankielissä aina, kun mä nojaan elämään |
|
Mul on vaikea, villi mieli, joka pannan tarvitsee |
|
Mä painin sen kanssa, kunnes se itkee ja häpee |
|
Siis kaksi syytöntä syntymässä; minä ja mun pää |
|
Tuomittu samaan selliin, kunnes henki riistetään |
|
Elämä vie, elämä tuo |
|
Ensin kädestä syö, sit sielusta juo |
|
Ja selinpäin mä tahalteen jäin |
|
Jo elämän puun ja helvetin näin |
|
"Me ollaan jääty sun pelkoihin jumiin", vielä mulle tokaisit |
|
Mut jos mä veisin sut maailman ääriin, sieltä yksin palaisit |
|
Sul on vastassa kaksi meitä; minä ja mun pää |
|
Tuomittu samaan selliin, kunnes henki riistetään |
|
Hei, elämä vie, elämä tuo |
|
Ensin kädestä syö, sit sielusta juo |
|
Ja selinpäin mä tahalteen jäin |
|
Jo elämän puun ja helvetin näin |
|
Elämä vie, elämä tuo |
|
Ensin kädestä syö, sit sielusta juo |
|
Ja selinpäin mä tahalteen jäin |
|
Jo elämän puun ja helvetin näin |
|
"Me ollaan jääty sun pelkoihin jumiin", sä mulle tokaisit |
|
Mut jos mä veisin sut maailman ääriin, sieltä yksin palaisit |
|
Hei, elämä vie, elämä tuo |
|
Ensin kädestä syö, sit sielusta juo |
|
Ja selinpäin mä tahalteen jäin |
|
Jo elämän puun ja helvetin näin |
|
Hei, elämä vie, elämä tuo |
|
Ensin kädestä syö, sit sielusta juo |
|
Ja selinpäin mä tahalteen jäin |
|
Jo elämän puun ja helvetin näin |
|
Elämä vie, elämä tuo |
|
Kädestä syö, sielusta juo |
|
Ja jos hyvin käy, sä jäät mun luo |
|
Jos hyvin käy, sä jäät mun luo |