Vaikka en kuule, miten Herran Henki saapuu,
mun sydämeeni Hän laulaa
Kuin lämmin tuuli, johon ruoho hiljaa taipu
Ja jälleen mieleeni nousee
Hän Herra on, luomakunnan kuningas
Hän Herra on
Valtaa, kunnes täyteen tullaan
Tahdon antaa elämääni
Nääthän mieleen haavoitettuun,
siunaat päivän, valaiset yön
Vaikka en tunne, miten Herran Henki saapuu,
mun sydämeeni Hän koskee
Myös läsnäoloon koko seurakunta vaipuu
Ja suru nauruksi muuttuu